EFRAG julkaisi 31.7. luonnosehdotuksen ESRS-standardien yksinkertaistamiseksi

Taustaa

EFRAG julkaisi 31.7.2025 luonnosehdotuksensa (Exposure Draft, ED) yksinkertaistetuista ESRS -standardeista vastauksena komission julkaisemaan Omnibus -aloitteeseen sekä komission viralliseen pyyntöön. Tavoitteena on tehdä raportoinnista vähemmän kuormittavaa ja kilpailukykyä tukevaa säilyttäen kuitenkin sen merkityksellisyyden ja yhdenmukaisuuden Euroopan Green Deal -ohjelman kanssa. EFRAG otti ehdotuksessaan komission ohjeistuksen lisäksi huomioon palautteen, jota se on kerännyt raportoinnin piiriin kuuluvilta yrityksiltä.

EFRAG julkaisi 31.7. samassa yhteydessä luonnoksen kanssa 60 päivän julkisen kuulemisen kyselyn kerätäkseen palautetta kestävyysraportoinnin sidosryhmiltä laajemmin. Julkinen kuuleminen päättyy 29.9.2025. Ennen lopullista teknistä Euroopan komissiolle annettavaa neuvontaa 30.11.2025 EFRAG järjestää vielä keskustelutilaisuuksia kerätäkseen lisäpalautetta.

EFRAGin ehdotuksen sisällön päälinjat

Ehdotuksen sisältö on mielestämme erittäin hyvä. Huomio kiinnittyy soveltamisessa tietopisteiden sijasta merkittävään informaatioon ja kokonaisuuksiin, mikä keventää raportointitaakkaa. Standardeja on tehty selkeämmiksi ja helppolukuisemmiksi, mikä helpottaa soveltamista.

Keskeisiin periaatteisiin ja elementteihin ei ehdoteta muutoksia, esimerkiksi kaksinkertaisen olennaisuuden periaate säilyy, kuten myös arvoketjun sisällyttäminen analyysiin ja ilmastosiirtymäsuunnitelma sitominen Pariisin ilmastosopimuksen mukaisiin tavoitteisiin. Due diligenge lähestymistapaan ei ole ehdotettu merkittäviä muutoksia.

ESRS-standardeissa korostuisi ehdotuksen mukaisesti tietopisteiden sijasta periaatepohjaisuus ja vain olennaisten ja päätöksenteon kannalta merkittävien tietojen raportointi. Raportointia on viety periaatepohjaisempaan suuntaan, keskittyen pelkän standardien noudattamisen sijaan asian ytimeen. Periaatepohjaisuus korostuu etenkin toimintaperiaatteiden, tavoitteiden ja toimien (Policies, Actions, Targets, PAT) esittämisessä. PAT raportoidaan vain, jos ne ovat olemassa, ei siis tarvitse esittää selitystä.  Standardien rakennetta on yksinkertaistettu monin tavoin.

Uutena asiana on ehdotuksessa tuotu mahdollisuus lisätä toimitusjohtajan yhteenveto kestävyysselvityksen alkuun.  

Lisäksi standardeihin on lisätty helpotuksia ehkäisemään raportoinnista koituvia liiallisia kustannuksia tai vaivaa. Kokonaisuudessaan pakollisten tietopisteiden määrää on vähennetty 57 %:lla.

Yksinkertaistamisessa EFRAG keskittyi käytettävyyden parantamiseen ja monimutkaisuuden vähentämiseen. Merkittävimmät yksinkertaistamisesta aiheutuneet muutokset olivat

·      kaksinkertaisen olennaisuusanalyysin virtaviivaistaminen

·      standardien päällekkäisyyden vähentäminen

·      standardien kielellinen selkeyttäminen ja vapaaehtoisten selvitysten poistaminen

Olennaisten aiheiden lista on muuttunut ja termit ”matter ja ”sub-subtopic” on poistettu kokonaan. Aiheet on jaettu kahteen kategoriaan, aiheisiin ”topics” sekä niiden ala-aiheisiin ”sub-topics”. Lähtökohtaisesti aiheet ja ala-aiheet säilyvät, mutta ne on yhdistetty yhdelle tasolle. G1 Liiketoiminnan harjoittaminen sisältää enää kolme ala-aihetta, jotka ovat 1) yrityskulttuuri (sisältäen korruption ja lahjonnan ehkäisyn, väärinkäytösten paljastajien suojelun ja eläinten hyvinvoinnin), 2) poliittinen vaikuttaminen ja lobbaus sekä 3) suhteet toimittajiin (sisältäen maksukäytännöt).

Muutosehdotuksista yksityiskohtaisemmin

Kaksinkertaisen olennaisuuden analyysi

Olennaisuusanalyysin prosessin kokonaismonimutkaisuuden ja tarpeettoman pisteytyksen vähentämiseksi luonnos selventää, että DMA tulisi normaalisti aloittaa liiketoimintamallin analyysistä ilmeisimpien aiheiden tunnistamiseksi (ns. ylhäältä alas -lähestymistapa).

Olennaisuusarviointi voidaan suorittaa ilman suoraa tietoa vastapuolilta, käyttämällä esimerkiksi alueellisia tai toimialakohtaisia keskiarvotietoja tai yleisesti saatavilla olevaa tietoa vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien esiintyvyydestä.

Täydellistä olennaisuusanalyysin prosessia ei edellytettäisi välttämättä jokaisen raportoinnin yhteydessä, vaan ainoastaan silloin, kun olosuhteissa tapahtuu muutos. Sisäiset riskienhallintaprosessit olisivat päteviä syöttötietojen tuottajia taloudellisen olennaisuuden arvioinnissa.

Helpotus arvoketjun tietojen osalta

Helpotus sallii arvoketjun vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien osalta kohtuullisen ja perustellun saatavilla olevan tiedon hyödyntämisen, edellyttäen ettei sen hankkiminen aiheuta kohtuutonta kustannusta tai vaivaa. Yritys voi käyttää joko suoraan toimitusketjun osapuolilta (ylä- tai alamarkkinoilta) kerättyjä tietoja, tai arvioita— riippuen käytännöllisyydestä ja luotettavuudesta — tarpeettoman tiedonkeruun välttämiseksi.

Käsite "value chain cap” on virallisesti sisällytetty standardiin. Arvoketjun toimijoilta, jotka eivät ole CSDR-raportoinnin piirissä, ei saa pyytää VSME:n sisältöä ylittäviä tietoja.

Aihekohtaisten ja yleisten tiedonantovaatimusten välisen suhteen muutos

Vähimmäistiedonantovaatimukset, joiden vaatimuksia oli sekä yleisissä vaatimuksissa, että aihekohtaisissa standardeissa, mikä aiheutti hämmennystä soveltamisessa, on nimetty uudestaan (”General Disclosure Requements”) ja ne sisältyvät ehdotuksessa pääsääntöisesti yleisiin vaatimuksiin.

Standardien rakenne

Standardin rakennetta on myös selkeytetty helppolukuisuuden edistämiseksi. Esimerkiksi soveltamisohjeistus (Application Requirements, AR) on sijoitettu suoraan kunkin aihekohtaisen tietovaatimuksen alapuolelle. Ehdotuksessa annettaan mahdollisuus eriyttää yksityiskohtaisemmat tiedot, kuten mittarit, taksonomiatiedot sekä epäolennaisista aiheista esitetyt tiedot erillisessä liitteessä. Ei -pakolliset vaatimukset on puolestaan siirretty erilliseen liitteeseen nimeltä ’Non-Mandatory Illustrative Guidance’ (‘NMIG’), jonka EFRAG suosittelee jätettävän delegoidun säädöksen ulkopuolelle. Laatijoille annetaisiin ehdotuksessa mahdollisuus soveltaa "kohtuuttoman kustannuksen ja vaivan” (undue cost and effort) –periaatetta seuraaviin seikkoihin: olennaisuuden arviointi, arvoketjun tai sen mittareiden kattavuus, selvitys määrällisten taloudellisten vaikutusten vaihteluväleistä, helpotus määrällisten taloudellisten vaikutusten esittämiselle.

Aihekohtaisiin standardeihin ei enää sisälly ennakoituja taloudellisia vaikutuksia (Anticipated Financial Effects, AFE) koskevia vaatimuksia.

Haluatko keskustella yksityiskohtaisemman ehdotettujen muutosten vaikutuksesta juuri sinun organisaatiosi raportointiin? Ota yhteyttä: sirkku.palmuaro@impactful.fi / peppi.palmuaro@impactful.fi